PITSILIINOJA, OMAT MOLEMILLE

Liikala Mervi 10.05.2014 20:43:02

Kaivelin veljen vaimo Jenni tilasi minulta hienon vanhan patakaapin päälle virkatun liinan. Koska selkeää mallia ei annettu, minähän heti hätäännyksissäni etin mallia netistä, selasin kirjaston virkkauskirjat ja kaikki äitin 1980 luvulta säästämät Suuret käsityölehet, tein koepaloja ja malleja. Viimen vihon päädyttiin v. 1980 käsityökerhon virkkauskirjan neliömalliin. Neliöihin päätettiin sitte minun alotteesta virkata reunus.

Palojen virkkaus oliki heleppoa hommaa ja ne synty nopeasti. Yhistin neliöt ja aloin suunnitella reunusta. Sama homma kun mallin etinnässä, selasin kaikki taas läpi, muttei inspiraatiota tai mua ihteä miellyttävää reunusta löytyny millään. Sitten päätin kokeilla pallosilmukoita ja pylväitä, mutta ne sai liinan näyttämään ihan torkkupeitolta.

Viimen Vimpelissä lomalla ollessa SE löyty. Kevyt ja ilmava reunus liinalle. Mutta se reunuksen reunus ja päättäminen, se on yhtä pitkä tarina kun nuo aikasemmat!!

Kun liina viimen oli valamis, pelekäsin kauheasti, ettei Jenni pitäis liinasta. Toisen puolesta on älyttömän vaikea ajatella. Äiti kovasti lohutteli ja kehu liinaa kauheasti. Hän kyllä ottais liinan mielellään olohuoneen pöyälle, jos se ei Jennille kelepais. Lopulta Jenni kehotti mun äitiä hommaamaan omat liinasa, koska tämä liina muuttais niille. Helpotus!! Jennille mennyt liina vilahtaa myös Jennin blogikirjotuksessa, tosin siinä liina on väärinpäin Jennin blogiin pääset tästä linkistä.

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Jenni tykkäs liinastaan ja äiti sai postissa oman, samanlaisen isomman, erilaisilla nurkilla tehyn liinan äitienpäivälahjaksi!!

Hyvää äitienpäivää kaikille äideille! Varsinki mun omalle!

♥ Mervi ♥

« takaisin

Kommentoi

	Nimesi :
	Sähköpostisi :

Teksti :

Vahvistuskoodi:

Päivitä: Anna koodi::